Vieroitusoireiden hoitoa ynnä muuta

Niille, jotka allekirjoittanutta eivät paremmin tunne, saattaa tulla pienoisena yllätyksenä se, eiimeiset vuodet olen onnistunut pitämään itseni hengissä liki pelkästään Kotipizza-ketjun tuotteilla. Nyt perjantaina huomasin, että on kyllä jo pahat vieroitusoireet; ahistaa ja puhistaa - en ole nimittäin koko reissun aikana popsinut pizzaa ja lähimpään Kotipizza-ravintolaankin on linnuntietä (tai tässä tapauksessa varmaankin olisi parempi pistää myyrä asialle) karvan verran yli 12000 kilometriä. Asian laita oli siis korjattava mitä pikimmiten. Täkäläinen käsitys pizzojen täyttämisestä on oikein mukavissa kantimissa, joskin pientä miinusta on annettava käytetyistä pizzapohjista - ne nimittäin muistuttavat niin ulkonäkönsä kuin makunsakin puolesta pakastealtaista kaivettavia roiskeläppiä. No... eiköhän tällä hoidolla nyt pärjää reissun loppuun asti.

Mitähän muuta? Kulttuurishokki pääsi itseni yllättämään kuluneella viikolla. Tai hitot se mikään kulttuurishokki ollu; pikemminkin ihan semmoista normaalia matkaväsymystä, joka ennen pitkää käy jokaisen pitempään matkassa olevan kimppuun aina yhtä arvaamattomasti takaa päin salaa hiipien. Olin jo ihan valmis laittamaan koko reissulle pisteen tähän paikkaan, vaihtamaan lentojen päiviä, poistumaan paikalta kuin rasvattu ananas ja allekirjoittamaan kirjallisen tunnustuksen, etten tästä lähtien käy kuin vain Tjäreborgin viikon reissuilla Kanarian saarilla. Järki tuli kuitenkin väliin... sama juttu nimittäin käy about joka reissulla - oireiden hoitoon riittää kun chillailee pari päivää ihan vaan itsekseen.

Lääkityksen tarpeesta tulikin mieleeni, että täytyy käydä paikallisessa apteekissa jossain kohtaa... olen ilmeisesti pitänyt huoneessa ilmastointia hiukan liian viileällä viime päivinä; kurkku on nimittäin hiukan kipeänä. Täällä on kuitenkin se hyvä puoli, että apteekista löytyy hoito liki vaivaan kuin vaivaan ilman, että asiasta pitäisi ensin konsultoida kiireisen lääkärin kanssa - joka sitten määrää juuri sitä troppia, jota alun perinkin olit ajatellut tarvitsevasi.

Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin, päätän tällä erää raporttini täältä tähän.