Aina reissuun lähtiessä osoitan yliluonnollisuutta lähentelevän kykyni jättää pakkaaminen aivan viime tippaan, eikä tämäkään reissu näytä tuovan poikkeusta hyväksi havaittuun trendiin. Lähtö kolkuttaa jo likipitäen ovella, eikä kamoja ole vielä kasattu. Länsirintamalta ei siis mitään uutta.
Pakkaustaktiikka mulla kuitenkin on, ja siitä ajattelin pari sanaa julkaista. Taktiikka on pohjimmiltaan hyvin samankaltainen kuin ensiaputiimien katastrofitilanteissa hyväksi havaitsema uhrien luokitteluun käytettävä triage-metodi...
Kaikki mahdollinen, jota mukaan voi ottaa jaetaan kolmeen kategoriaan; ensinnäkin on tavaroita, joita varmasti en tarvitse reissussa, kuten televisiot, mikroaaltouunit ynnä muut länsimaisen elämän turhakkeet, joiden raahaaminen maapallon ympäri olisi silkkaa ajan ja energian tuhlausta. Toiseksi on roinaa, jota reissussa saattaa tarvita, mutta jota ilmankin pystyy varmasti selviytymään - tai jonka paikan päälle päästyään voi matkakohteesta ihan yhtä hyvin hankkia. Kolmanneksi on sellaiset tavarat, joita ilman on likipitäen mahdotonta reissata ja nauttia matkasta. Sanomattakin lienee selvää, että ensimmäisen kategorian tavaroiden suhteen ei kannata paljon päätään vaivata; jääkööt turhakkeet paikoilleen pölyttymään.
Toista ja kolmatta kategoriaa varten otetaankin sitten jo matkalaukut esille. Välttämättömyystarpeita varten uskollisesti palvellut Case Logicin käsimatkatavarakriteerit täyttävä reppuni ja epävarmoja tapauksia varten huomattavasti isompi matkalaukku. Koska välttämättömyystarpeita varten on olemassa vain reppu, joutuu sangen tarkkaan harkitsemaan mikä matkalla voikaan olla tärkeätä ja mitä reppuun lastataan - siihen kun ei määräänsä enempää tavaraa mahdu ei sitten millään. Kaikki, jonka kohdalla vähänkin epäilyttää pakataan isompaan matkalaukkuun.
Kun kaikki kamat on vihdoin saatu ahdettua näihin kuljetuskeksintöihin, siirrytään pakkaustaktiikkani seuraavaan vaiheeseen ja siirretään isompi matkalaukku takaisin kaappiin - mukaani otan vain käsimatkatavaraksi kelpaavan reppuni. Tämä sen vuoksi, että kun ne kerran on jo lajiteltu tavaroiksi, joita ei aivan välttämättä ole pakko kantaa mukanaan, niin miksipä niitä sitten suotta todellakaan kantaisi mukanaan?
Problem solved!
torstai 26. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti