Mulla on ollut tavoitteena nyt ennen loman alkua tehdä työmaalla niin iso määrä tunteja kuin vain mahdollista - kerätä siis reissua varten mahdollisimman iso määrä "irtorahaa". Keskiviikkoiltana alkoi hommat mennä kuitenkin sangen tehokkaasti pieleen; mulle nousi nimittäin sangen korkea kuume. Torstaina kun flunssainen olo vielä paheni, katsoin sitten parhaaksi ajaa itseni Sysmästä kotiin Nokialle kun vielä olin tajuissani ja yrittää hoidella itseäni vuodelevolla ja muutamien tuntien välein toistetulla Panadol Hot -lasillisella, mutta paljonpa tästäkin oli hyötyä, kun olo muuttui kaiken aikaa vain tukalammaksi...
Sunnuntai-illaksi sain vihdoin sovittua ajan ensiavun lääkärin tapaamiseen ("ensiapuun" sen vuoksi, että "omalle alueelle" ei ilmeisesti ole toivojakaan päästä alle puolentoista vuoden jonottamisella). Tohtorisetä sitten vilkuili nieluun, kurkkasi korviin sekä kuunteli rintaa. Ja määräsi antibioottikuurin, jolla pitäisi päästä eroon ongelmista ennen ensi sunnuntaita. Toivottavasti tämä toimii myös käytännössä, sillä jokainen joka koskaan on lentänyt kipeänä tietää miten tuskaista se on.
Että löytyisi jotain valittamisen aihetta, niin tuolla ensiavussa matkaani lyötiin lisäksi 15e "päivystyslasku", koska satuin käymään paikalla sunnuntaina. Ja minä kun luulin, että maksan veroja sen vuoksi, että tälläiset yhteiskunnan tarjoamat palvelut olisivat ilmaisia...
Noh... lääkäri ei kirjoittanut mulle sairaslomaa, kun en ajatellut sitä tarvitsevani. Tarkoitukseni olikin lähteä huomisaamuna kohti Sysmää ja tehdä ihan normaali työviikko lääkekuurin aikana. Tämä vaihtoehto kuitenkin tuntuu nyt huomattavasti vähemmän kiinnostavalta - vajaa tunti lääkärikäynnin jälkeen alkoi nimittäin vasemmanpuoleista korvaa kolottamaan aika tavalla, ja kuumekin nousi jälleen lähes 39 asteen tuntumaan. Anskattoonny, miten tässä käy.
sunnuntai 22. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti