Kotomaani onpi Sohjola

Nyt on meikäläinen saapunut kotimaahan erinäisten käänteiden kautta. Paria päivää ennen kuin lähtö Balilta tuli ajankohtaiseksi aloin tarkistelemaan paluulentojen aikatauluja. Ensinnäkin sain tietää että suora lentoni Denpasarista Singaporeen oli siirretty paria tuntia aiemmaksi ja reitille oli lisätty koneenvaihto Jakartassa - lopputuloksena noin paria tuntia pidempi reissu... perillä oltaisiin samaan aikaan kuin alkuperäisen lennon oli tarkoitus laskeutua.

Edellä mainitun johdosta ilmaannuin siis tiistaina Ngurah Rain lentokentälle jo neljää tuntia aiemmin kuin alunperin oli tarkoitus, jottei tulisi turhaa kiirettä - ja sain törmätä seuraavaan hupaisaan käänteeseen; lentoa oli taas ruuvattu Garuda Indonesian toimesta (ja allekirjoittaneelle turhia ilmoittelematta) siten, että käytännössä jouduin suoraan check-in -muodollisuuksien jälkeen juoksemaan portille, jotta olisin ehtinyt lennolleni. Ainut hyvä puoli asiassa oli, että kyseessä oli kuin olikin suora lento, joten turha liikesarjojen suorittaminen Jakartassa jäi kokonaan väliin. Pieni voitto, mutta voitto joka tapauksessa.

Asiasta neljänteen... Singaporessa paikallinen MRT-järjestelmä (Mass Rapid Transport, käytännössä siis metro) yllätti minut avuliaisuudellaan. Olin muuten vain ottanut mukaan edellisellä reissullani vuonna 2006 ostamani matkakortin, jota ei tässä muutamana välivuotena ole käytetty kertaakaan. Hyvin tuo tuntui edelleen toimivan, sisälsi vielä hieman päälle 3 Singaporen Dollarin edestä käyttöarvoakin. Sivumennen sanoen - Singapore on hupaisa maa. Jengiä pirusti, mutta maapinta-alaa valtiolla on niin vähän, että päivässä saaren ympäri pystyisi helpostikin pyöräilemään ... jos siis sellaisia hullutuksia haluaisi harrastaa. Lähes kaikki paikalliset myös puhuvat melkoisen sujuvaa englantia, joka on periaatteessa sangen helpottavaa. "Periaatteessa" mainittu siksi, että paikallinen kieli/murre, "Singlanti", Singlish, on mielenkiintoinen sekoitus Englantia, Mandariinikiinaa, Malesiaa (joka käytännössä on liki sama asia kuin Indonesiassa puhuttu kieli, jota jonkin verran osaan) sekä muutamia muita satunnaisia kieliä. Jokunen hämmennys asiasta tietenkin aiheutuu; lentokentällä etsiessäni "Luggage Depositia", matkatavarasäilytystä, minulle selvisi, että kyseisen toimipisteen nimi on "Left Luggage"... siis what; jätetyt tavarat... no, kai se jotenkin järkeenkäypä nimitys on. Pientä hymyilyä aiheuttaa myös MRT:ssä kilvet, jotka kehottavat varomaan "alighting" matkustajia - muualla maailmassa käytetään yleisemmin "debarking/disembarking"-nimitystä poistuville matkustajille. No, maassa maan tavalla.

Vaihdettuani mannerta alkoivat "ongelmat" Amsterdamissa heti koneesta noustessa. Tavallisesta oppimastani rutiinista poiketen passeja pyydettiin näyttämään heti portilla (siis todellakin lentokoneesta poistuttaessa). Meikäläisen pärstävärkki on hieman passikuvan ajoista muuttunut - kuvassa olen nimittäin piilolasit päässäni ja karvaisena kuin kananmuna... tästä seurasi lyhyt pyyntö "siirryttekö tuonne sivuun hetkeksi odottamaan" ja noin kymmenen minuutin periodi, jossa varmaan viisi eri rajavartijaa kävi tutkailemassa uljaita piirteitäni kukin vuorollaan. Tämän jälkeen pääsin jatkamaan matkaani, kunnes sama episodi toistettiin Schengen-alueen passintarkastuksessa. Pitää varmaan ensi reissulle lähtiessä muistaa käydä parturissa tai opetella syömään banaaneja. Puoliruskettuneella (ilta-aikaan ravintolan katetulla terassilla istuessa ei nimittäin hirveän helposti rusketu) karvanaamalla ei ole näemmä helppoa.

Kotimaassa ensimmäinen kosketus siihen kuinka hyvin asiat toimivat oli se, kun ostin junalipun ja sain odottella parikymmentä minuuttia myöhässä ollutta junaa. Mainitsemisen arvoista on, että vaikka Aasiassa usein puhutaan aikataulujen kusevan milloin mistäkin syystä, tämä oli ensimmäinen myöhästynyt yhteys koko matkani aikana. Ei ollut kiva seisoskella asemalaiturilla hädintuskin nollan yli olevassa kelissä... mutta: "Sohjola Sohjola, sellane o Pohjola"... kai tätä nyt taas hetken kestää - varsinkin kun pikkuhiljaa ilmeisesti se kesäkin on jo tulossa... mukamas.